maanantai 3. syyskuuta 2012

Taivaan alla

Girl is laying on grass and it's raining

Tyttö on vetänyt ylleen nurmennukkapeiton. Silmät ovat kaksi avonaista sinivetistä kaivoa; ottavat vastaan taivaan vedet pisaran kerrallaan; mitään näkemättä, mitään juuri nyt surematta. Sade on lempeä ja pilvi viistää niin maata, että kirkkaan helmen matka kalpeaan poskeen on vain aavistuksen lyhyt tovi. On kuin jokin vain kevyesti hipaisisi, silittäisi tulevienkin murheiden varjon kasvoilta pois. Syksyn harmaiksi maalaamat koiranputket kohottavat päätään, katsettaan. Ovat nekin hetken, tytön kanssa, tulevan talven pelkoa vailla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos vierailustasi niitylläni. Istuta tänne myös oma kukkasi.