Joka kesä kuin ensi kertaa

Vesi. Viileä suloinen vesi kulkee kuin lukemattomissa pesuissa pehmeäksi kulunut puuvillainen lakana. Keveä, keveä kesätuuli heiluttelee sen helmoja lempeästi kohti rantakallion kivistä syliä. Tyttö on upottanut jalkansa hietikkopohjaan. Kipristelee varpaita niin, että vetinen hiekka valuu varpaiden väleistä; saa kirkkaan veden hetkeksi tummumaan niin, ettei pohjaa erota. On kesä. Viileän veden ja lämpimänä paistavan auringon liitto. Ja ihminen pienenä siitä nauttimassa. Kuin ensi kertaa. Joka kesä kuin ensi kertaa.