perjantai 21. joulukuuta 2012
Revontulivedoksia
Tyttö odottaa joulua saapuvaksi. Kasvoilla leikittelee lumisten kiteiden tanssi, viehko valo. Hän on istunut mittaamattoman ajan hankisella istuimella katse ylös luotuna. Katsellut, kun taivaan tulet ovat tanssineet sinimustalla sametilla, luoneet vedoksen toisensa perään monivärisellä siveltimellä. Ollut täynnä ilomieltä. Odotusta. Ja joulu. Se tulee, kun sydän on valmis. Levollinen. Avara. Vastaanottavainen. Kun sen rakosiin hiipii hyppysellinen lapsekkuutta ja suuri annos rauhaa. Mielenrauhaa. Tunnetta, ettei ole kiire. Ei kiire yhtään mihinkään. Ojenna siis kätesi kuten tyttö.
Sijainti:
Vantaa, Suomi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lumouksellisen kaunis tarina, johon pääsee hyvin sisään itsekin tuota kaikkea ihastuneena ihailtuaan.
VastaaPoistaRauhallisen harmooninen tunnelma vie mukanaan.
Tunnelmallisen rauhallista Joulua kirjoittajalle!
Kiitos Riitta! Suloista joulua myös sinulle!
Poista